Streich's Adele
TK1
åsa
Syntynyt 11.6.2015
Sukutaulu omakoira
Kasvattaja Anne Parkkinen.
Ensimmäiset viikot Åsan kanssa olivat kyllä aika vauhdikkaita.
Koiran ottaessani halusin koirasta kaverin harrastuksiin, sekä tietenkin ulkoiluun.
Åsan ollessa 9 viikkoa aloimme käymään Kontaktikoira pentu kurssilla ja siitä se toko harrastus alkoi, vakavasti emme ole noita toko treenejä tehneet ja välillä kävimme hieman lisäksi agilityssäkin.
Åsa on todella kiltti koira sisäsiisteys tuli jo 3 kuukauden iässä eikä meillä ole paikkojakaan rikottu.
Silloin kun Äsa tuli niin kauhulla katsoin kun hää oviakoista repi muoviläpät joilla ruuvin kanta oli suojattu. Kyllä se hieman pisi ajattelemaan mikä paketti käsissä on ;).
No siitäkin ja jalkojen ym. kaikkien puremisesta selvittiin ilman vaurioita, mutta töitä ja kärsivällisyyttä se vaati.
Åsan tehtävänä oli myös täyttää ne kissojen jättämä tyhjiö.
Silloin kun Åsaa haimme istuin lattialle noita pentuja katsomaan, yksi tytsy oli varattu, kolme vapaana. Pennut siinä riekkuivat, mutta yksi änkesi syliin ja siinä oli. Oli sanomaatakin selvää että tämä tysy (Åsa) lähti mukaamme.
Lapsia Åsa rrrrakastaa suudella sydämmellä, ei mikään ole niin ihanaa kuin lapset. Tutut ja tuntemattomat ihmiset ovat myös ihania, kieltämättä vauva aikana en oikein
tykännyt kun kaikki halusi pidellä ja lääppiä, on ikävää olla se ilkeä ihminen joka kieltää kaiken kivan, onneksi nakit on keksitty.
Muutaman kerran ollaan käyty näyttelyissä, ihan mukavia reissuja nekin.
Niin ja meillä on onneksi meidän ”oma” beautysalong Mari Reunanen joka aina tarvittaessa laittaa Åsan kutrit kuntoon (trimmaus). Myöhemmin opettelin itse trimmaamaan.
Lihashuollosta vastaa Mika Frigård koirien urheilihieroja.
Ei oikeastaan ole sellaista paikkaa mihin tämän koiran kanssa ei voi mennä, tuntuu että taipuu ihan kaikkeen.
Cairinterrieri rotuna on aivan ihana ja se onkin suuri koira pienessä koossa.
Åsalle saapui Åke tyttö kaveriksi syksyllä 2017
Muistan kun tulimme kotiin oli sateinen päivä ja ensimmäinen työ hällä oli kaivaa kastematoja nutsilta ja syödä.
Pienen koiran elämää ….
Ylhäällä mä ihan vauva koirana <3
Alla olevassa kuvassa mä yritän olla ihan himpun verran terävämpi kuin tuo Lotta joka on mun vieressä.
Oon ollut pentuna jo aika pätevän näköinen tytsy
Näis mä oon vielä pikkuinen junnu. Vasemman puoleinen kuva on otettu ekan trimmin jälkeen. Kaikki varmaan tietää mitä äiteel on kädessä tuossa yläpuolella olevassa kuvassa.
Kaunis nuori Åsa neitonen, Mari on trimmannut mun niin kauniiksi.
Ihan pienestä saakka mua ollaan viety paikasta toiseen ja oon aina ollut reipas.
Talvi taitaa olla mun parasta vuoden aikaa tai ainakin kuiva ja viileä keli. Parasta on kuiva ja vilponen keli – metsä lenkki.
Kesällä koiraranta tai vesi ja sen lähistöllä lenkkeily.
Lapset ovat olleet ja ovat edelleen mun päivän valopilkkuja. Aina kun näen kuulen tai vaikkapa vain haistan lapsen niin mun häntä ja koko olemus vatkaa. Kuljen neljällä tassulla. RRRRakastan.
Alla olevissa kuvissa ollaan treenaamassa, pitää olla tarkka karkkien kanssa.
Tuossa ylhäällä kuvassa on mun yksi parhaimmista koulukavereista Örni joka pian tämän kuvan oton jälkeen menehtyi. Se oli kova paikka meille kaikille ja vieläkin äitee lämmöllä Örniä muistaa. Örnin vasemalla puolella peilistä voitte havaita Sulo koiran vaalean hännän.
Vasemmassa kuvassa mä oon 1 veee
Pääsiäsinoitaa on minusta joskus yritetty tehdä, mutta kattokaa nyt ei näin suloista noitaa voi olla olemassa.
Yllä olevassa kuvassa ollaan Nean kanssa lähdetty lenkille, Harjavallan Paratiisi lenkiksi sitä kutsutaan. Oli tosi kivaa ja siellä kuuli paljon erilaisia linnunlauluja.
Kuva yläviisto oikealla on Minusta kun oltiin Emmin Nougatin kaa koirarannalla, meillä oli tosi kivaa.
Kuva Emmi Myllys
Oikealla oleva kuva on yksi hienoimmista kuvista, äiti sanoo niin. Kuvan on ottanut Hannu Ikonen Photograph
Tarinat jatkuu tuolla ME Å&Å sivulla
